Aika juoksee

Ihan kummallista ajatella, että tasan kuukausi sitten tähän aikaan lähdin Suomesta. Lähdin elokuun ensimmäinen päivä ja nyt ollaan jo syyskuun ensimmäisessä. Aika on mennyt todella nopeasti koulua käyden ja kieltä oppien. Toisaalta taas tuntuu, kun olisin tuntenut host-perheeni aina. Kaikki perheenjäsenet ovat minulle hyvin tärkeitä. On minulla ikävä sinne oman perheeni pariin. Tätä kirjoittaessa kuuntelen samalla veljeni muistitikulle lataamia kappaleita ja väkisinkinkin tulee mieleen kapeat, rakkaat kasvot. Suurkiitos Arto!

Ehdottomasti lempipaikkani, hämppiskeinu :)

Tänään olen ollut surullisella ja haikealla mielellä ja siihen on syynsäkin. Siskoni Andrea lähtee tänään Chileen ja tulee takaisin vasta toukokuussa. Minulla on kaksi siskoa (Suomessa), jotka ovat minua paljon nuorempia. Andreasta olen saanut läheisen samanikäisen siskon, jollaista minulla ei ole ollut. Nyt tämä sisko lähti maailmalle. Aamulla itkimme ja halasimme hyvästiksi ja vannoimme näkevämme vielä. Toinen host-siskoni Felicia on myös aivan murtunut. Olemme yrittäneet lohduttaa toisiamme. Felicialla on kuitenkin vielä yksi sisko, minä. Ja minulla Felicia.

Kukakohan tätkin harppua soittaa?
Minä aina välillä :)